Onnistunut huostaanottoprosessi edellyttää avoimuutta ja aitoja kohtaamisia. Tätä mieltä ovat sekä huostaan otettujen lasten vanhemmat että vanhempien kanssa työskennelleet ammattilaiset. Yhteistyö kaikkien osapuolten kesken on aina myös lapsen etu.
Keväällä 2015 VOIKUKKIA-verkostohankkeen VanhempainRaadeissa kerättiin huostaanoton kokeneiden vanhempien tärkeimpiä viestejä lastensuojelun työntekijöille, kehittäjille ja päättäjille. Viesteissä esiin nousseet toiveet eivät olleet suuria tai kalliita, mutta vanhempien mielestä niillä voitaisiin parantaa lastensuojelun asiakkaana olevien lasten ja heidän vanhempiensa tilannetta huomattavasti.
Lapsen huostaanotto on aina iso kriisi, jonka työstämiseen vanhemmat tarvitsevat apua. Ehdottoman tärkeää sujuvan yhteistyön kannalta on se, että vanhempi tulee nähdyksi ja kohdatuksi ihmisenä.
– Jos ihminen tulee kohdelluksi pelkästään ongelmana ja häiriötekijänä, hän alkaa helposti myös käyttäytyä sen mukaan. Pahimmillaan vanhempi nähdään vain koko prosessia haittaavana tekijänä, riippumatta huostaanoton taustoista”, sanoo kokemusasiantuntija Mareena Heinonen VOIKUKKIA-verkostohankkeesta.
Vanhemmat toivovat myös saavansa mahdollisimman totuudenmukaista tietoa. Pahinta on epätietoisuus.
– Perheet tarvitsevat avointa ja ajantasaista tietoa siitä missä mennään ja mitä nyt tapahtuu. Jos asioita ei kerrota suoraan, tuottaa se vain pettymyksiä ja epäluottamusta”, kertoo VOIKUKKIA-verkostohankkeen suunnittelija Hanna Hägglund.
– Myös tukitoimia harkittaessa vanhempia pitäisi aidosti kuunnella, jotta perhe saisi juuri sitä apua mitä he tarvitsevat. Keskusteluapu ei välttämättä auta perhettä ollenkaan, jos käytännön kotiapu on se, mitä perhe kipeimmin tarvitsisi.”
Lastensuojelun ammattilaiset: tarvetta vanhempien tuen lisäämiselle on
Keväällä 2015 lähetettiin kysely myös sosiaalihuollon ammattilaisille. Kyselyyn vastasi 27 ammattilaista, joista suurin osa ilmoitti työskentelevänsä lastensuojelussa, muutama aikuissosiaalityössä tai päihdepalveluissa. Vastaajista 89 % oli sitä mieltä, että tarvetta vanhempien tuen tarjonnan lisäämiselle on.
Vastaajien mukaan vertaistukea ja kokemusasiantuntijoiden käyttöä tulisi lisätä lastensuojelutyössä. Vanhemmille pitäisi myös tarjota enemmän tukea arjessa ja tarjota heille oma työntekijä heti lapsen sijoituksen alussa.
Huostaanoton kriisin käsittely vanhempien kanssa nähtiin tarpeellisena, samoin myös huostaanoton ja muiden päätösten selittäminen, avaaminen, perusteleminen ja kertaaminen prosessin eri vaiheissa. Työntekijöiden mielestä tuen pitäisi olla kannustavaa ja rohkaisevaa vierellä kulkemista, jota tarjotaan automaattisesti kaikille vanhemmille, joiden lasten kohdalla aloitetaan huostaanoton valmistelu.
Yhteistyö on lapsen etu
Se, että kaikki aikuiset jotka kuuluvat lapsen elämään, pystyisivät toimimaan yhteistyössä, on sijaishuollossa aina lapsen etu. Tämä vahvistaisi lapsen luottamusta aikuisiin ihmisiin ja siihen, että he kykenevät toimimaan hänen parhaakseen.
– Jos yhteistyötä aletaan rakentaa alusta alkaen kaikkien näkökulmat huomioiden, saa lapsen biologinen vanhempi kokemuksen siitä, että hänellä on edelleen tärkeä rooli lapsen elämässä. Tämä auttaa vanhempaa ymmärtämään myös lapsen tilannetta paremmin”, VOIKUKKIA-vertaisohjaaja, sosiaaliohjaaja Päivikki Mysirlakis painottaa.
Käsikirja hyvistä käytännöistä
Vaikka sijoitettujen lasten vanhempien kuntoutumisen ja vanhemmuuden tukeminen on kuntien lastensuojelutyön lakisääteistä toimintaa, se ei vielä käytännössä useinkaan ole kenenkään vastuulla ja jää siksi kovassa kiireessä tehtävälistan hännille. Siksi tarvitaan järjestötoimijoiden panosta sekä sektori- ja hierarkiarajat ylittävää yhteistyötä, jotta vanhempien tukeminen saadaan kuntoon.
Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton sekä Sininauhaliiton VOIKUKKIA-verkostohanke kouluttaa lapsensa huostaanoton kokeneita vanhempia vertaistukiryhmien ohjaajiksi ja juurruttaa ryhmätoimintaa osaksi kuntien toimia. Kantavana ajatuksena ja voimana toiminnassa on ollut yhteistyö ja yhteiskehittäminen.
Lastensuojelun Keskusliiton Sijaishuollon päivillä 30.9.2015 julkaistiin Toimivien käytäntöjen käsikirja, joka on tuotettu yhdessä aluekoordinaattoreiden, ryhmien ohjaajien, vertaisohjaajien sekä sijoitettujen lasten vanhempien kanssa. Käsikirjaan on koottu tietoa ja kokemuksia vertaistukiryhmistä ja VOIKUKKIA-toiminnasta, ohjaajien ja alueiden hyviä käytäntöjä sekä erilaisia toimintamalleja. Käsikirjasta löytyy artikkeleita vanhemmille, ammattilaisille ja päättäjille.
Käsikirja on sähköinen PDF (nide 96 sivua) ja se on ladattavissa ilmaiseksi osoitteesta www.voikukkia.fi.
VOIKUKKIA-verkostohanke on mukana Lastensuojelun Keskusliiton koordinoimassa ja RAY:n rahoittamassa Emma & Elias -ohjelmassa.
Lisätietoja:
Iina Järvi, projektikoordinaattori
VOIKUKKIA®-verkostohanke
p. 044 350 5179
[email protected]
www.voikukkia.fi