Tuettu koulupolku suojaa sijoitettua lasta syrjäytymiseltä

Huostassa olleet nuoret sijoittuvat muita harvemmin toisen ja kolmannen asteen koulutukseen, ja heikoimmassa asemassa ovat laitoksiin sijoitetut, useissa sijoituspaikoissa kiertäneet pojat. Samanaikaisesti tiedetään, että koulutus ja myönteinen asenne oppimiseen ovat keskeisimpiä sijoitettuja lapsia suojaava tekijöitä. Pesäpuu ry:ssä maaliskuussa alkanut SISUKAS-projekti tarjoaa konkreettista tukea sijaisperheissä eläville alakouluikäisille lapsille ja heidän sijaisperheilleen tiivistämällä kodin, koulun ja lastensuojelun välistä yhteistyötä.

SISUKAS-projekti pureutuu seuraavan viiden vuoden ajan perheisiin sijoitettujen alakouluikäisten lasten varhaiseen auttamiseen ja tuetun koulupolun mallintamiseen. Projektin lähtölaukaus, Jyväskylässä syyskuussa järjestetty  ”Sisukas pärjää aina” -seminaari, saattoi yhteen lähes 250 sijaisvanhempaa, erityisopettajaa, rehtoria, luokanopettajaa, sosiaalityöntekijää, psykologia, kehittäjää ja tutkijaa.  Seminaarissa kuultiin monia näkökulmia sijoitetun lapsen koulunkäyntiin.

Seminaarissa puhuneen neuropsykologi Tuija Aron (Niilo Mäki Instituutti) mukaan oppimisvaikeuksia selittävät sekä perimä että ympäristötekijät. Osalla sijoitetun lapsen oppimisvaikeuksista on neurologinen tausta. Pienen lapsen ympäristössään kokema varhainen stressi vaikuttaa myös lapsen tunteisiin ja kykyyn käsitellä, käyttää ja vastaanottaa tietoa sekä tuottaa puhetta. Pitkään jatkunut stressitila vaikuttaa etenkin niihin aivojen alueisiin, jotka kehittyvät pisimpään. Näitä ovat mm. lapsen toiminnanohjaukseen ja tarkkaavaisuuteen vaikuttavat aivojen etuotsalohko ja assosiaatioalueet.

Sijoitetun lapsen oppimisvaikeuksia selittää myös lapsen käsitykset itsestä oppijana eli motivaatioon ja itseluottamukseen liittyvät tekijät. Useat sijoitetut lapset alisuoriutuvat koulussa todelliseen potentiaaliinsa nähden. Siksi tarvitaan laajaa ymmärrystä sijoitetun lapsen kehityksestä, jotta häntä voidaan tukea parhaalla tavalla eri ammattilaisten välisessä yhteistyössä.  

Yhteistyössä kodin ja koulun kanssa lapselle laaditaan suunnitelma yksilöllisestä tuesta ja seurannasta. Kokeiluun otetaan mukaan 20–25 sijoitettua lasta perheineen. Pilottialueena on Keski-Suomi.

Kehitteillä olevasta SISUKAS-mallista tuotetaan projektin kuluessa käsikirja, opettajan opas sekä Sijoitettu lapsi koulussa -esite. Kehittämistyöhön liitetään vaikuttavuustutkimusta.

Kirjoittaja on Pesäpuu ry:n kehittämispäällikkö ja SISUKAS – sijoitettu lapsi koulussa -hankkeen projektipäällikkö.

Lisätietoja: [email protected]

Muun muassa Sisukas pärjää aina -seminaarin esitykset löytyvät osoitteesta www.pesapuu.fi.