Toisiamme tukekaamme

Aikuisilla on suuri vastuu lapsiemme muistoista. Niistä muistijäljistä, joiden kanssa he elävät tietoisina tai tiedostamatta elämäänsä.

Me pystymme luomaan hyviä muistoja. Iloa, riemua, kohtaamisia. Pettymyksen hetkellä sylin lämpöä ja lohdutusta, olkapäätä, johon nojata.

Suomen Vanhempainliitto haluaa synnyttää muistijälkiä. Sellainen tuli ikuisesti ja pysyvästi osaksi minua, kun lapseni aloitti koulun.

Kouluun lähtö tuntui hyvältä, jopa juhlalliselta. Naapurin isän kanssa pohdimme matkalla kouluun omia koulumuistojamme. Lapsillemme ne muistot ovat nyt syntymässä.

Koulun pihalla meidät otettiin vastaan. Sen tulen muistamaan aina. Koulun vanhempainyhdistys, yksi Liittomme 1400 jäsenyhdistyksestä, oli järjestänyt vanhemmille kahvitukset ja lapsille mehuja, keksejäkin. Siinä me olimme, vuonna 2005 syntyneiden lasten vanhemmat. Turvallisesti jonossa. Yhdessä. Samalla matkalla.

Koulun vanhempaintoimijat keräsivät nimiä ja osoitteita. Koululta näitä saadaan kaikkialla niukalti. Mutta sekin tuntui hyvältä. Olen listoilla. Ei tässä yksin taivalleta. Sama soppa, vanhemmuuden ilot ja surut.

Ja luovutuksen hetki koitti. Opettajat saapuivat ja lapset siirtyivät jonoihin. Koulu alkoi.

Muistot syntyvät. Ne synnytetään. Toiminnastamme on kiinni, millaisia muistot ovat.

Kirjoittaja Tuomas Kurttila on Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja. Suomessa vietetään Suomen Vanhempainliiton ja Förbundet Hem och Skola i Finland rf:n aloitteesta toista kertaa Kodin ja Koulun Päivää 14.9.2012. Kodin ja koulun kasvatuskumppanuutta vahvistetaan noin 850 tilaisuudessa eri puolilla Suomea. Päivän suojelijana toimii rouva Jenni Haukio.