Tiedätkö ADHD:n ?

ADHD  - tuo yleisesti käytetty kirjainyhdistelmä, josta monet myös tuntuvat jo tietävän kaiken. ”Tuo on ilmiselvä ADHD !” –lausahdukset kuitenkin paljastavat, että asiallista tietoa tarvitaan lisää.

Kirjainyhdistelmä tulee englanninkielisistä sanoista Attention Deficit Hyperactivity Disorder ja suomeksi puhutaan aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä. Pelkkä diagnoosinimike ei kuitenkaan kerro ihmisen persoonasta ja hänen toimintakyvystään vielä mitään. ADHD ei näy ihmisestä päällepäin, eikä kukaan ole ADHD vuorokauden jokaisena hetkenä. Voidaksemme ymmärtää ihmisen käytöstä ja pystyäksemme auttamaan häntä, tulee meillä olla tietoa hänen arjestaan. Ja erityisesti niistä haastavista tilanteista, joissa oireet tulevat esille: Mitkä asiat sujuvat hyvin ja missä asioissa hän tarvitsee apua.  Ja jotta tukitoimista on hyötyä, täytyy ne lisäksi suunnitella juuri hänen koti-, päiväkoti-, koulu- ja/tai työarkeensa sopiviksi.

Tuttu sanonta ”Tieto lisää tuskaa” ei ainakaan ADHD –asioiden kohdalla pidä paikkansa. Mietittäessä arjen tukitoimia ja niiden soveltuvuutta juuri tietylle henkilölle, tarvitaan paljonkin tietoa. Tieto auttaa toimimaan oikein. Esimerkiksi kun koulussa tiedetään, että oppilaalla on kala-allergia, hänelle ei tarjota kalaa, vaan hänelle sopiva vaihtoehto. Toisen oppilaan kohdalla taasen voi olla tieto siitä, että on turha tarjota pitkiä ja moniosaisia ohjeita suullisesti. Hänellä voi olla aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön sekä luki-vaikeuteen liittyen vaikeus kuulonvaraisesti vastaanottaa ja mielenvaraisesti käsitellä pitkiä ohjeita. Sopivana vaihtoehtona hänelle on saada ohjeet pienemmissä osissa ja vaiheittain. Sinänsä ehkä pieni tieto, mutta työskentelyn kannalta olennainen toimenpide. Oppilas ymmärtää, mitä häneltä odotetaan ja pääsee tehtävään käsiksi. Tämä voi myös vähentää oppilaan muita häiritsevää käyttäytymistä tai luovuttamista ja vetäytymistä.

ADHD –oireiset henkilöt oppivat tehokkaimmin onnistumisen kokemusten kautta. Ja tiedäthän, että vaikuttamalla toimintaympäristöihimme ja tapaamme suhtautua sekä antaa palautetta, voimme mahdollistaa monta onnistumista.

Kirjoittaja psykologi Silve Serenius-Sirve toimii yksikönjohtajana ADHD-keskuksessa. ADHD-keskuksen projekti "ADHD-keskuksen perheiden tukemisen toimintamuotojen kehittäminen" on mukana Emma & Elias -avustusohjelmassa.