Suutari lestissään?
Suomalaisten peruskouluikäisten lasten liikkumattomuus iskee vasten kasvojamme. Vain neljännes koululaisista liikkuu reippaasti tunnin päivässä, mutta ruudun ääressä yli kaksi tuntia päivässä viettää kolme neljästä. Tietokoneet ja pelikonsolit ovat viikonloppujen aikasyöppöjä. Ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan uutta ajattelutapaa yli ammattikuntarajojen.
Ei ole millään muotoa todennäköistä, että vähän liikkuvasta lapsesta kuoriutuu liikunnallista elämäntapaa toteuttava aikuinen.
Heikkojen liikuntataitojen ja kielteisten terveysvaikutusten ohella uhkana ovat psykososiaaliset ongelmat. Ei välttämättä kuulosta huolestuttavalta jos lähestyvä pallo lipsahtaa ohi sormenpäistä, mutta miltä kuulostavat ahdistus- ja masennusoireet tai kiusaaminen?
Kokonaisvaltaiset, useisiin elämän eri osa-alueisiin liittyvät liikkumattomuuden seuraukset vaativat monialaista huomiota, ja kuten aiemmin kirjoitin, uutta ajattelutapaa.
Vantaalaisen Uomarinteen koulun terveydenhoitaja Satu Forsström edustaa uudenlaista ajattelua parhaimmillaan.
Forsström näki työssään läheltä lasten lisääntyneen liikkumattomuuden, kartoitti omat mahdollisuutensa tukea lasten liikkumista ja tarttui toimeen. Forsströmin työn ansiosta Vantaalla samaa venettä ryhtyivät soutamaan koulutoimi, kouluterveydenhuolto, liikuntapalvelut ja kolmas sektori. Näissä talkoissa jokaisella toimijalla on oma tehtävänsä, mutta tavoite on yhteinen.
Muutoksesta seurannut lisätyö ei siis käynyt ylivoimaiseksi jo valmiiksi kiireisessä kouluterkan arjessa, päinvastoin. Forsström koki käynnistyneen yhteistyön helpottaneen hänen omaa työskentelyään.
Vantaan esimerkki kuvaa hienolla tavalla yhteistä vastuutamme liikkumisen lisäämisestä sekä sitä, kuinka avainpelaaja toimivaan yhteistyöhön voi löytyä itsestäänselvien tahojen ulkopuolelta. Toki liikuntaneuvonta on osa kouluterveydenhoitajan työnkuvaa, mutta usein liikkumiseen liittyviä toimia odotetaan lähinnä liikuntasektorin toimijoilta.
Satu Forsströmin työn innoittamana seitsemän eri tahon yhteinen työryhmä mallinsi Vantaalla toteutetun monialaisen yhteistyön. Kouluterveydenhuolto osana Liikkuvaa koulua -malli tuo terveydenhoitajien työn tueksi uusia työkaluja ja mahdollisuuksia ohjata vähän liikkuvia tai liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevia lapsia liikunnan pariin. Työryhmään kuuluvat Vantaan kaupunki, Liikkuva koulu -ohjelma, Liikkumaan! -hanke, Valo ry, Suomen Sydänliitto ry, Suomen Mielenterveysseura sekä Innostun Liikkumaan -hanke. Innostun liikkumaan on osa Emma & Elias -avustusohjelmaa.
Haastankin sinut seuraavan kysymyksen äärelle: mitä sinä voisit tehdä lasten liikkumisen edistämiseksi?
Aiheeseen liittyviä linkkejä:
Kouluterveydenhuolto osana Liikkuvaa koulua
Tilannekatsaus lasten ja nuorten liikuntaan: Lasten ja nuorten liikunta. Suomen tilannekatsaus 2014 ja kansainvälinen vertailu. 2014. Jyväskylä: LIKES-tutkimuskeskus ja Jyväskylän yliopisto.
Kirjoittaja Jussi Saarinen on Innostun liikkumaan -hankkeen projektipäällikkö
Twiittaa
Kommentit
Kommentoi: