Kosketus, joka ei vaadi mitään

Ehkä muistatkin hyvän kosketuksen leikin kautta. Parhaan ystävän selkään piirtämä kuva-arvoitus kesäleirillä? Aikuisen jalkojen päällä oli ihanaa lentää lentokoneella, tai se kun isä pyysi kävelemään selkänsä päälle pehmentämään jännittyneitä lihaksia – isäsi muistaa varmasti ne pienet pehmeät jalkapohjat.

Kosketus voi korvata monta sanaa ja jättää ikuisen tunnemuiston. Se miten itse kosketat tai reagoit kosketukseen, opitaan jo lapsena.

Kosketus ja hieronta tutkitusti laskevat stressihormoni kortisolin tasoa ja vapauttavat endorfiineja ja oksitosiinia, mielihyvähormoneja. Kivistävä pää saa helpotusta vahvasta sormien pyörittelystä ohimoilla, ja surun murtama keho käpertyy lohduttavaan tuuditukseen. Kosketuksella voidaan tehdä ihmeitä, hoitaa, rauhoittaa ja jopa parantaa!

Lastenpsykiatri Jukka Mäkelän mukaan lapsen aivot tarvitsevat kehittyäkseen aikuisen syliä ja myönteistä kosketusta. Aivojen myönteiset tunnealueet kehittyvät yhteydessä toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus ja kosketus auttavat vauvaa rauhoittumaan ja jäsentämään maailmaa.

Silitys ja hieronta ovat hyvin vaistonvaraisia kommunikoinnin keinoja. Hierontaa on käytetty jo tuhansia vuosia eri kulttuureissa ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Maalaisjärki riittää, sillä myönteistä kosketusta ei voi tehdä väärin, mutta tapoja on monia. Yksi keino on Satuhieronta, joka välittää lapselle viestin siitä kuinka tärkeä hän on.

Satuhieronnan tärkeimpänä sisältönä on läsnäolevan kosketuksen ja voimaannuttavien satujen yhdistäminen. Kosketuksen ja turvallisten satujen kautta pystytään vahvistamaan luottamussuhteita, ennaltaehkäisemään stressiperäisiä oireita, tukemaan lapsen tervettä itsetunnon kehitystä, sekä mahdollistamaan jakamattoman huomion hetkiä. Satuhieronnan aikana lapsi kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi.

Käytännössä satuhieronta on lapsilähtöistä, luovaa ja helposti arkeen sovellettavaa. Satuhieronta on monipuolinen menetelmä, jota voidaan käyttää kouluissa, päiväkodeissa, kotona tai missä vain. Tila voi olla ryhmää varten tunnelmavalaistu huone, rentouttavan musiikin soidessa, rentoutuspatjat lattialle levitettynä.

Parhaimmillaan satuhierontahetki kuitenkin rakentuu kotona niinä luontaisina läheisyydenhetkinä, joita lapsi ja aikuinen arjessa jakavat. Tuttu iltasatu yhdistettynä kuvittavaan kosketukseen luo lapselle turvaa vaipua rauhalliseen uneen. Lapsi voi olla niin satuhieronnan saaja kuin tekijäkin, jolloin tuetaan lapsen sosiaalisten taitojen oppimista, empatiakyvyn kehittymistä sekä itsensä ja toisen arvostamista.

Erityislapsiperheiden kohdalla Satuhieronnan myönteisen vaikutukset vain korostuvat. Vilkas pojanviikari tai vaikeasti vammaisen lapsen sisar ammentavat omat voimavaransa satutunneilta. Tovi aikuisen kanssa ilman vaatimuksia tai suorituspaineita luo ainutlaatuisen hetken lapsen ja aikuisen välille. Satuhieronnan voi tehdä omasta tutusta sadusta tai lastenlaulusta tai kokonaisen satuhierontamaailman voi luoda lapsen sadutuksen tarinoista.

Haluan jakaa kanssanne sadun, joka luo viestiä vahvistumisesta. Vaikka satuun on ohjeistettu satuhieronta, vapaa improvisaatio ja oma intuitio lapsen tarpeisiin vastaamisesta on tärkeää. Käytä hieronnan tekemiseen aikaa, sillä kosketus kertoo niin paljon. Hiljaista aikaa on hyvä olla riittävästi, jolloin rauhallisuus saa mahdollisuuden lipua molempien mieleen.

Taikapuu

Olipa kerran pieni orava, joka keräsi metsässä marjoja, pähkinöitä ja siemeniä. (Sormilla pitkin selkää pientä rauhallista liikettä, välillä pysähtyen.)

Yhden pienen siemenen orava piilotti maahan. Se olikin taikapuun siemen. (Alaselässä selkärangan kohdalle sormen painallus.)

Siemen alkoi kasvamaan ja kasvamaan. (Kummallakin kädellä selkärangan läheltä lähdetään pikkuhiljaa painellen tai sivellen ylöspäin.)

Kasvamaan ja kasvamaan. Siihen alkoi tulla oksia. (Vedetään selkärangasta sivulle päin rauhallisia vetoja.)

Ja kohta puu oli kasvanut niin suureksi, että sen latva ja oksat hipoivat jo pilviä. (Vedetään rauhallisin tuntuvin liikkein vetoja pitkin käsiä pitkin päätä, kuin latvan kasvua mukaillen.)

Puu oli taikapuu ja se osasi puhua. Puu sanoin pilville: ”Olen janoinen, antakaa minulle vettä.” Ja kohta alkoi tippua pisaroita pikkuhiljaa. (Pikku ropinaa sormilla.)

Ja sade alkoi voimistua. Vettä tuli oksille, rungolle, lehdille ja ihan juuriin asti. (Voi vedellä sormilla selkää, päätä ja mahdollisesti käsistä kuin sade, joka huuhtelee. Tässä voit vetää vetoja jalkoihin myös, kuin juuriin).

 Ja vesi kasteli maan ja puu sai juoda kyllikseen.Kun puu oli juonut tarpeeksi, se sanoi auringolle ” Paista minulle, tarvitsen valoasi”. Ja aurinko tuli esiin pilvien takaa ja alkoi lämmittämään ihanasti puun oksia ja lehtiä. (Pyörittäviä liikkeitä koko selälle ja käsille.)

Auringon paiste kutsui linnut lentämään ja ne laskeutuivat yksitellen puun oksille isona parvena. (Koko kämmenellä painetaan aina siitä kohtaa, johon lintu laskeutuu ja lintuja voi olla monta.)

Puu oli onnellinen kuunnellessaan, joka päivä niiden laulua tuulen leikitellessä oksissa. (Pyöriviä, tuulimaisia liikkeitä sormilla.)

Sen pituinen se. (Voit painaa vielä kämmenillä selkää kevyesti lopettamisen merkiksi).

Kirjoittaja Salla Jämsén on Satuhierontaohjaaja ja toimii Perhetoiminnan kehittäjänä Hyvinvoiva Perhe HYPE -hankkeessa.

http://www.satuhieronta.fi/
www.oulunseudunomaishoitajat.fi
www.facebook.com/hyvinvoivaperhe
www.twitter.com/hypehanke