”Ilman koulun tukea en olisi tässä”

Ruotsissa sijoitettujen lasten koulunkäyntiä on tuettu jo vuodesta 2005 SkolFam-mallilla. SkolFamissa koulupolkua tuetaan erityisopettajan, psykologin ja lapsen oman sosiaalityöntekijän muodostaman tiimin johdolla, yhteistyössä sijaisperheiden ja koulujen kanssa. Malli on Ruotsissa laajalle levinnyt ja käytössä jo 20 kunnassa. Myös Norjassa mallia on pilotoitu hyvin tuloksin, ja maassa on päätettykin panostaa 10 miljoonaa kruunua sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukemiseen.

Suomessa Sisukas -hanke pilotoi SkolFamista mukailtua koulukäynnin tukemisen mallia. Mukana on 20 sijoitettua lasta ja 16 koulua eripuolilta Keski-Suomea. Hankkeen ohessa käynnistyy lisäksi Opetushallituksen rahoittama, koko maan kattava Mun sieluun sattuu -seminaarikiertue, jonka teemana on oppilaan psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen koulussa.

”Lapsista on kiva odottaa, milloin Sisukas tulee koululle”

Jokaiselle Sisukas-lapselle on tehty oppimissuunnitelma. Sisukkaan psykologi ja erityisopettaja kiertävät lasten kouluilla verkostopalavereissa, joihin osallistuvat lapsi ja sijaisvanhemmat, opettajat, lapsen sosiaalityöntekijä sekä muut toimijat lapsen tilanteen ja tarpeiden mukaan. Palavereissa lapsen tilannetta kartoitetaankin laajasti.

Perheet ovat kokeneet palaverit myönteisinä:

”Lapsista on kiva odottaa, milloin Sisukas tulee koululle. Tuolloin koulupäivä on aivan erikoislaatuinen ja he tuntevat itsensä tärkeiksi, kun aikuiset ovat hetken vain heitä varten!”

Eräs Sisukas-lapsi puolestaan toteaa palaveristaan seuraavaa: ”Oli kivaa ja sai pahat mielet pois.”

Kouluilla tarve Sisukkaan kaltaiselle hankkeelle on nähtävissä, ja aihe koetaan tärkeäksi. Yhteistyökouluilla on kierretty verkostopalavereiden lisäksi myös Sisukas -koulutuskiertueella, jossa sijoitettujen lasten kokemusmaailmaa ja koulunkäyntiin liittyviä asioita on tuotu esille laajemmin, koko koulun tasolla.

”Myös kotona silmämme ovat auenneet”

Palaute sijaisperheiltä ja sosiaalityöntekijöiltä on ollut positiivista. Sosiaalityöntekijät ja vanhemmat ovat kokeneet saaneensa tukea lapsen arkeen. Eräs sijaisvanhempi kuvaa kokemustaan Sisukkaassa näin:

”Olemme olleet Sisukas-hankkeesta todella tyytyväisiä. Hanke on auttanut lapsiamme selkeästi ja luulen että lasten opettajatkin ovat saaneet apua näin tiiviistä yhteistyöstä. Lapsille se on tuonut myös iloa koulunkäyntiin ja opiskeluun erilaisine tehtävineen. (…) Myös kotona silmämme ovat auenneet lasten koulunkäyntiin eri tavalla. Läksyistä tuli ennen helposti riitaa, kun tuntui että olimme lasten kanssa aivan eri aaltopituudella, mutta kun Sisukas sai tutkimustuloksensa valmiiksi, oli seuraava palaveri todella selkeyttävä. Lasten luku- ja puheenymmärtämisongelmat tulivat yllätyksenä, myös opettajille! Olemme osanneet kotona nyt tukea ja ymmärtää lapsia erilailla.”

”Toivomme, että koulu pystyy ylläpitämään nykyiset tukitoimet”

Hankkeen jälkeen tarkoituksena on, että koulut ja koulujen oppilashuollon henkilöstö jatkavat Sisukas-mallin mukaista työskentelyä lasten kanssa. Toiveen Sisukas-työskentelyn jatkumisesta esittää myös sijaisvanhempi:

”Toivomme, että koulu pystyy ylläpitämään nykyiset tukitoimet. Ne tuntuvat tällä hetkellä riittäviltä ja toimivilta. Sisukas-hankkeen toivoisimme seuraavan lapsiamme ainakin tämän ala-asteajan, vaikka tapaamisia olisikin harvemmin, luulen että se muistuttaisi myös meitä aikuisia lasten todellisista ongelmista, eivätkä lapset ”hukkuisi” massan sekaan ilman aputoimia. (…) Koko meidän perheemme on kiitollisia siitä, että saamme olla mukana Sisukas-hankkeessa. Toivomme, että se saa jatkua ja tuoda apua monelle pienelle koululaiselle ja heidän sijaisvanhemmilleen, koska kokemuksemme mukaan sitä todella tarvitaan!”

Kentällä Sisukkaan tulokset ovat siis jo nähtävissä, ja tarkemmin tuloksia hankkeen vaikuttavuudesta esitellään väliseminaarissa Jyväskylässä 5.11.2015.

Kirjoittaja Emmi Latvala on SISUKAS-hankkeen kehittäjäpsykologi