Äidilläni oli tapana lukea minulle ja sisaruksilleni satuja. Me keräännyimme hänen ympärilleen kuin pienet porsaat aterialle. Kuuntelimme kuinka äidin ääni kertoili tarinaa siihen taitavasti eläytyen. Satujen hahmoilla oli erilaiset äänet. Jännittävässä kohdassa äiti luki ääntään madaltaen. Me opimme siirtymään makuuhuoneesta mielikuvituksen rikkaaseen maailmaan.
”Ketään ei saa jättää yksin” on slogan, jonka jokainen meistä VOIKUKKIA-verkostohankkeen työntekijöistä allekirjoittaa. Lause välittää sen ajatuksen, että lapsen huostaanoton yhteydessä myös biologiset vanhemmat tarvitsevat tukea.
Arki on tasapainottelua hyvien ja huonojen kokemusten, onnistumisten ja turhautumisten sekä toivon ja epätoivon välillä. Mitä enemmän arjessa on vaikeuksia, sitä suurempi riski on, että ne pienet onnistumiset jäävät huomaamatta. Ja juuri näissä tilanteissa niillä olisi tärkeä merkitys sille pienelle onnistujalle.