Ajankohtaista › Sosiaalityön, perheen ja koulun välinen yhteistyö parantaa sijoitettujen lasten koulumenestystä

Pitkäaikaisesti perhehoitoon sijoitettujen lasten lähtökohdat hyvään aikuisuuteen ovat tutkimusten mukaan vahvasti yhteydessä koulunkäynnin sujumiseen. Sijoitetun lapsen koulunkäynnin tueksi on kehitetty yhteistyömalli, jonka tulokset ovat olleet rohkaisevia.

Sijoitetuilla lapsilla on kohonnut riski menestyä heikosti koulussa tai epäonnistua kykyjensä hyödyntämisessä. Sijoitettu lapsi tarvitsee tukea, jotta myönteinen minäkuva oppijana kehittyy ja motivaatio koulunkäyntiin säilyy.

Aikuisten sitoutuneella yhteistyöllä, lasta kannattelevan tukiverkon luomisella ja lasten osallisuus huomioimalla on voitu tutkitusti parantaa sijoitettujen lasten koulumenestystä ja hyvinvointia.

SISUKAS-työskentelymallin tavoitteena on ennaltaehkäistä lasten syrjäytymistä

Pesäpuu ry:n SISUKAS-projektssa on kehitetty lastensuojelun sijaishuollon työskentelymalli perhehoidossa asuvien 6–12-vuotiaiden lasten koulunkäynnin tukemiseen.

Mallin mukaan lapselle luodaan tiivis yhteistyöverkosto, johon kuuluvat lapsen sosiaalityöntekijä, huoltajat, sijaisvanhemmat, opettajat sekä SISUKAS-tiimi eli konsultoiva erityisopettaja sekä psykologi. Lisäksi lapsen verkostoon voi kuulua muita hänelle läheisiä ja tärkeitä aikuisia tarpeen mukaan esimerkiksi koulunkäynnin ohjaaja, iltapäiväkerhon ohjaaja tai oppilashuollonhenkilöstöä.

– Kun lapsella on verkosto tukenaan, hän saa kokemuksen, että aikuiset ovat häntä varten ja haluavat auttaa häntä. Lapsen ei tarvitse pärjätä yksin, sanoo SISUKAS-projektin kehittäjäpsykologi Elisa Oraluoma Pesäpuu ry:stä.

Mallin pilotointiin osallistuneet 20 lasta ovat saaneet systemaattista tukea koulunkäyntiinsä. Vaikuttavuutta arvioitaessa tulokset ovat olleet rohkaisevia.

– SISUKAS-mallissa painottuu vahvasti lapsen osallisuus ja lapsilähtöinen työskentely. Lapsi kutsutaan mukaan oman koulunkäyntinsä ja tukimuotojen suunnitteluun. Lapsella on oikeus päättää, haluaako hän olla paikalla, kun häneen liittyvistä asioista puhutaan ja päätetään. Lisäksi pyritään hyödyntämään lasta kiinnostavia ilmaisukeinoja ja toiminnallisia välineitä, Oraluoma sanoo.

Miten malli toimii käytännössä?

Lapsen aloittaessa esiopetuksessa, siirtyessä esiopetuksesta kouluun tai vaihtaessa koulua lapsen oma sosiaalityöntekijä on yhteydessä lapsen verkostoon SISUKAS-työskentelyn käynnistämiseksi.

SISUKAS-tiimi kartoittaa lapsen oppimisympäristöä, vahvuuksia ja tuen tarpeita koulutyössä. Kartoitusten pohjalta lapselle suunnitellaan hänen tarpeitaan vastaavaa tukea, jonka toteuttamisessa hyödynnetään hänen vahvuutensa. Sovitut tukitoimet kirjataan oppimissuunnitelmaan. Vaikuttavuutta seurataan koulutapaamisissa moniammatillisena yhteistyönä noin neljä kertaa lukuvuodessa sekä arvioidaan seurantakartoituksella kahden vuoden kuluttua alkukartoituksesta. Seuranta jatkuu lapsen oman verkoston yhteistyönä peruskoulun loppuun.

Tuore käsikirja yhteistyön avuksi

Torstaina 5.11.2015 julkaistu käsikirja on suunniteltu avuksi SISUKAS-mallin käyttöönottoon ja soveltamiseen. Teoksessa esitellään mallin toteutus vaihe vaiheelta, suositukset kartoitusmenetelmistä ja esimerkkejä tukitoimista.

Käsikirja on suunnattu lastensuojelun sijaishuollon sosiaalityöntekijöille, opettajille ja oppilashuollon toimijoille. Sitä täydentävät verkkosivusto www.sijoitettulapsikoulussa.fi sekä sivuilta löytyvät oppaat, raportit, elokuvat ja muut materiaalit. Pesäpuu ry järjestää konsultaatiota sekä koulutusta aiheesta.

Lue lisää ja lataa käsikirja: www.sijoitettulapsikoulussa.fi

Lisätietoja:

Projektipäällikkö
Christine Välivaara
[email protected]
p.040-7755700